Arvojani ovat inhimillisyys, sivistys ja rohkeus. Tiivistettynä päätöksenteon tulee tähdätä siihen, että yhteiskunta kohtaa jokaisen kansalaisensa ihmisenä, arvostaa sivistystä ja tähyää rohkeasti uusiin suuntiin ja mahdollisuuksiin. Alla puhun arvoistani hieman tarkemmin – siitä, millaista Suomea haluan olla rakentamassa.
Inhimillisyys
Eduskunta säätää lakeja ja huolehtii yhteiskuntamme raameista. Oma kokemukseni kuitenkin on, että liian monesti unohtuu, että jokainen laki ja asetus koskettavat nimenomaan jotakuta ihmistä. Ihmiset typistyvät numeroiksi, ihmisryhmistä luodaan yksinkertaistuksia. Luodaan järjestelmiä miettimättä riittävästi, miten vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelut, luokkakoot tai vammaispalvelut ihmisten arjessa näkyvät.
Politiikan keskiössä tulee olla ihminen. Järjestelmät ovat ihmisiä varten – ei toisinpäin. Tämän pitää olla sote-lainsäädännön, vammaispalveluiden, varhaiskasvatuksen ja kaiken lainsäädännön lähtökohta. Esimerkiksi uutta sote-lainsäädäntöä on eduskunnan herkeämättä seurattava ja pyrittävä korjaamaan mahdolliset valuviat. Samoin vaikkapa varhaiskasvatuksen kriisissä – jos jotain voidaan lainsäädännöllisesti tehdä, se pitää tehdä.
Sivistys
Olen väitöskirjatutkija, opettaja ja kirjailija. Olen näitä kaikkia varsin vaihtelevassa järjestyksessä, mutta jokainen roolini edustaa sivistystä. Sitä meidän tulisi yhteiskuntana enemmän arvostaa. Sivistys on yksi parhaista lääkkeistä eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseen ja valeuutisten miekan taittamiseen. Sivistys ei suinkaan pelkästään tarkoita kirjaviisautta: se on myös sydämen sivistystä, toisesta huolehtimista. Halua pitää kaikki samassa veneessä mukana.
Meidän tulee siis satsata koulutukseen ja tutkimukseen. Taata opettajille oikeus perustyöhön jatkuvien hankkeiden sijaan, suhtautua kriittisesti myös digitalisaatioon. Meidän tulee satsata luku- ja kirjoitustaitoon, jotta yksikään ei putoaisi kyydistä pois. Päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. Se tarkoittaa myös panoksia tieteeseen, tutkimukseen ja kehitykseen – kulttuuria unohtamatta. Meidän pitää kaikin keinoin vastustaa impivaaralaista nurkkakuntaisuutta. Vain siten pieni maa pärjää.
Rohkeus
Suomella on edessään monia haasteita. Väestö ikääntyy, velkaakin on. Samalla kuitenkin olisi minusta entistä tärkeämpää pitää hyvinvointivaltion lupauksesta kiinni. Ja kyllä, yhtälö on paikoin vaikeakin. Mutta silloin kysytään rohkeutta. Pitää olla rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla. Myöntää virheet. Panostaa siihen, mitä pitää tärkeänä. Tehdä arvovalintoja.
Minä olen politiikassa uusi, mutta lupaan tarttua asioihin kaikella rohkeudellani. Tukeutua, kysyä neuvoa, kulkea eteen ja haasteita kohti. Luotan siihen, että rohkeudesta syntyy myös uusia oivalluksia.